Pisteeni: + + + ½ (movielens) (jos tämä olisi siellä), 7 (imdb)

Hyvää:

Huonoa:

Kannattiko katsoa? No kyllä.

Pisteeni: + + + + (movielens), 9 (imdb)

Hyvää:

Huonoa:

Kannattiko katsoa: Sain katsomisesta palkkaa, mutta tämä olisi ehdottomasti ollut näkemisen arvoinen omallakin ajalla. Haluaisin palavasti nähdä uudelleen isommalta kuin 5x5 cm ruudulta.

Tulin muiden lukijoiden mukana haastetuksi musiikkimeemiin tuolla Natalian blogissa. Innostuin vastaamaan.

1. Ensimmäinen sinuun kolahtanut laulu jonka pystyt lapsuudestasi muistamaan?

Heh. Tohtori Sykerön tunnusmusiikki? Nalle Luppakorvan alku- ja loppulaulut? Rakastin molempia ohjelmia. Ensimmäinen vahva pelkästään musiikkiin liittyvä muistoni on ehkä, miten autossa soi aina sellainen Suomihitit-kasetti ja semmoinen laulu kuin "Linda Linda". Siinä oli tosi mukaansatempaavat taputukset ("Linda, Linda" *tap-tap* "oo, Linda/ Linda, Linda, muistan sua...") ja olisin aina halunnut taputtaa mukana, mutten oikein kehdannut.
2. Teinivuosiesi tärkein sävelmä?

Ai yksi tärkein? Hui, mitähän sanoisin.
3. Kappale, joka kertoo jotakin olennaista sinusta sellaisena kuin nykyään olet?

Uusimmalla Singstar-lisälevyllä oli minulle entuudestaan tuntematon kappale, joka kolahti niin, että latasin koneelle: Charlene: I've Never Been to Me. Melodia on hyvin kaunis, mutta tärkeintä on, että joku on nähnyt vaivaa ja kirjoittanut oikeasti hyvän - vaikkakin melodramaattisen - sanoituksen (tulee musikaalit mieleen). Tämä kertoo jotakin olennaista juuri minusta juuri nyt, koska yli-itsenäisyyden/ itseriittoisuuden/ yksinäisyyden tematiikka on viime vuosina puhutellut minua.

"Sometimes I've been to crying for unborn children that might have made me complete
But I - I took the sweet life and never knew I'd be bitter from the sweet
I've spent my life exploring the subtle whoring that costs too much to be free
I've been to paradise, but I've never been to me"

Tästä linkistä koko sanat ja itse kappale (alkaa automaattisesti soida sivun taustalla).

4. Kappale, jonka maailmankuva on mahdollisimman kaukana sinusta?

5. Kappale, josta joskus pidit tavattomasti mutta jota nykyään inhoat?

Olen yleensä uskollinen asioille. Näin ollen, jos olen joskus pitänyt jostakin kappaleesta tavattomasti, tunne laimenee korkeintaan lieväksi kyllästymiseksi, ei inhoksi. Paras keksimäni tapaus: muistan, että alussa saatoin laittaa radiota kovemmalle, kun Maroon 5:n This Love tuli - pidin sitä kivana, tarttuvana viisuna. Sitten se soitettiin kuoliaaksi, laulajan ääni alkoi repiä korviani ja päädyin ahdistuksen vallassa sammuttamaan radion. (Pahimmillaan kanavan vaihtokaan ei auttanut, koska laulu oli joka taajuudella...)
6. Kappale, jota joskus inhosit tavattomasti, mutta josta nykyään pidät?
7. Nimeä seitsemän kappaletta, joita kuuntelet ja jotka vetoavat sinuun juuri nyt?

Charlene: Never Been to Me

Vastaa kysymykseen 7 uudestaan puolen vuoden päästä.

Puh ja huh. On oikeasti ollut ihan kauhea viikko. Blogia olisi ihana ehtiä kirjoittaa, mutta kun ei pysty!!! Tahtoisin laatia kirjoituksia aiheesta jos toisestakin sekä järkkäillä ja luoda suunnittelemaani uusien blogien perhettä (ihan tosi mä haluan tehdä niin monta, vaikka kaikki ei tykkää...). Mutku hätäisesti on aikaa nukkua tarpeeksi, niin tee siinä vielä blogia.

Lähestyvä (ylihuomenna, to 22.2.) Glasgown matka on suurin kiireyttäjä tällä hetkellä. Siellä onneksi saa rentoutua.

Okei, minulla olisi ollut muutama päivittäinen rentoutumistunti aikaa joko katsoa telkkaria tai tehdä blogia. En minä IHAN vuorokauden ympäri ole huhkinut menemään. Sitä nyt ei kestäisikään montaa päivää putkeen. Olen kuitenkin valinnut telkkarin, koska tuo idioottilaatikoksi syystä kutsuttu laite rentouttaa tehokkaammin kuin mikään.

Entä tuo otsikko? Olisko nyt aika tehdä mitä? Sitä, että siirtää blogilistalle uuden blogin osoite. On. Teen sen tämän päivän aikana. Tämä jää nyt uinumaan, mutta eihän sitä tiedä, josko joskus palaan tai tarvitsen varablogia.

Uusi koti:

anne-a1.blogspot.com

Tervetuloa virtuaalitupaantuliaisiin... joita ei kylläkään olla sen virallisemmin järjestämässä näinä kiireisinä aikoina.

Vaihdoin rauhallisemman oletuspohjan.

Nyt lukee hallintasivulla, että uudet tehokkaammat tsydeemit on tulossa. Ehkä lähden hätiköidysti. Mutta haluan. Olen jo kättelyssä rakastunut Bloggerin mahdollisuuteen luokitella sama posti useampaan eri luokkaan... ja vaihtaa oman taustan ja tekstien ja kaiken väritystä hyvin vapaasti... ja kaikkeen.

Piakkoin vaihtanen uuden kodin Blogilistallekin. Varmasti vielä tämän viikon aikana.

Se on erittäin tyhjä, mutta olemassa: anne-a1.blogspot.com.

Sen tilannetta saa käydä tarkkailemassa ken tahtoo, mutta "virallisesti" en avaa sitä ennen kuin olen saanut boksit sun muut kuntoon. Kunnianhimoisinta on, että ajattelin luoda sille vielä kaverinkin. (Osoitteeksi tulee varmastikin anne-a2.blogspot.com, mutten ole vielä luonut sitä. Tuolla uudella sivulla lukee jo jotain tulevasta sisältöjaosta.) Sitten vasta olen kunnolla valmis.

Onpa muuttaminen jännittävää!

Mielettömät "Photobucket - bandwidth exceeded" - kyltit näkyvät sivuni päällä ainakin tältä koneelta. Minulla ei ole mitään kuvia Photobucketissa... Häh, häh,  häh?

Taitaa todellakin olla aika vaihtaa palvelinta. Tutustuin bloggerin tarjontaan tuossa yhtenä päivänä, ja mahdollisuudet muokata oman blogin ulkoasuakin ovat niin roimasti paremmat, että sinne taitaa käydä tieni. Kunhan näiltä kiireiltä ehtisin!

Isäntäväen jo nukkuessa käytän hetken nettiä ja kerron, että tänne tuli matkustettua eilen. Blogi on retuperällä, koska aikaa on ollut järjettömän vähän. Tilanne korjautunee ensi viikolla, jolloin olen viikonlopunkin kotona.

Kävin työpaikalla. Kävin monta kertaa kahvilla. Tänään näin Kaunotar ja hirviö -musikaalin, josta varmasti lisää tuonnempana. Sunnuntaina tulen kotiin.

(En voi hillitä itseäni. Tässä yhden (elliptisen) virkkeen arvio: ei kokonaan huono, mutta jos haluat ihanammin lavastetun, kivemmillä taikatempuilla varustetun, huomattavasti paremmin lauletun ja sympaattisemmin esitetyn satuelämyksen, matkusta Tampereelle katsomaan Työväen teatterin Tuhkimo.Tässä ei ollut oikein mitään parempaa kuin siinä, ja paljon huonompaa. Voi ei, se oli toinen virke. Lopetan. Lopetan. Nyt. Huh.)

Pidän talvesta, mutta tämä menee jo naurettavaksi.

Nyt kannattaisi olla kuukausikortti, niin paljon tulee käytettyä bussia. Toivottavasti tämä ei kestä montaa viikkoa, niin en jää tappiolle.

Siis. Onhan tämäkin kai kivempaa kuin lumeton talvi. Mutta on hankalaa, kun ei voi kävellä mihinkään. Ja minulla on ehkä yhdet käyttökelpoiset housut, mikä aiheuttaa suuria ongelmia nyt, kun on liian kylmä hameille, vaikka olisi alla miten monet sukkahousut. Tänään sitten vaatekaupan kautta, vissiin...

En ehdi kirjoittaa mitään kunnollista juuri nyt.