maanantai, 31. joulukuu 2007

We Will Rock You

Musikaalista - mistä on kyse?

Esityksestä:

Hyvää: Heikkoja esiintyjiä ei ollut. Kaikki lauloivat ilmiömäisesti. Olin ollut varovainen odotuksissani, koska tiesin, etteivät pääroolit luoneet Tony Vincent ja Hannah Jane Fox enää esiinny. Turhaan! Jos millään mahdollista, nykyiset pääesiintyjät

Huonoa: Lähes kaikki huono liittyi musikaaliin, ei toteutukseen. "Pientä" ylinäyttelemistä oli havaittavissa, mutta sellainen ei paina mitään, jos laulutaidot ovat kunnossa. 

Dominion Theatre... on sisältä valtavan iso ja hieno ja maailman keskeisimmällä paikalla Oxford Streetin päässä. Useimmat Lontoossa vierailijat näkevät sen, vaikkeivät Theatrelandin alueelle lähtisikään. Minä luulin, että paikkani numero 22 olisi rivin päässä, mutta se olikin aivan keskellä! Yhdessä rivissä on siis viitisenkymmentä paikkaa. Se on kaksi kertaa se, mitä useimmissa teattereissa.

We Will Rock You on melkoisen suosittu esitys. Ostin yhden ainoan paikan, enkä silti saanut mitään permannolta. Pääsin viidennelle riville 1. parven puolivälistä taaksepäin (1. parven etuosa= Front Circle, takaosa= Rear Circle...Suomeksi näitä termejä ei taida olla olemassa, kun ei ole yhtään niin isoa teatteria!). Kaikki lavallakin oli kuitenkin niin isoa, etten ollut kuin vähän liian kaukana.   

Tkts myi lipun minulle puoleen hintaan: £21.50=32€.

sunnuntai, 30. joulukuu 2007

Anita and Me (2002)

Pisteeni: + + + ½ (movielens) (jos tämä olisi siellä), 7 (imdb)

Hyvää:

Huonoa:

Kannattiko katsoa? No kyllä.

sunnuntai, 30. joulukuu 2007

Oh! What a Lovely War

Pisteeni: + + + + (movielens), 9 (imdb)

Hyvää:

Huonoa:

Kannattiko katsoa: Sain katsomisesta palkkaa, mutta tämä olisi ehdottomasti ollut näkemisen arvoinen omallakin ajalla. Haluaisin palavasti nähdä uudelleen isommalta kuin 5x5 cm ruudulta.

sunnuntai, 30. joulukuu 2007

Ei otsikkoa

Tulin muiden lukijoiden mukana haastetuksi musiikkimeemiin tuolla Natalian blogissa. Innostuin vastaamaan.

1. Ensimmäinen sinuun kolahtanut laulu jonka pystyt lapsuudestasi muistamaan?

Heh. Tohtori Sykerön tunnusmusiikki? Nalle Luppakorvan alku- ja loppulaulut? Rakastin molempia ohjelmia. Ensimmäinen vahva pelkästään musiikkiin liittyvä muistoni on ehkä, miten autossa soi aina sellainen Suomihitit-kasetti ja semmoinen laulu kuin "Linda Linda". Siinä oli tosi mukaansatempaavat taputukset ("Linda, Linda" *tap-tap* "oo, Linda/ Linda, Linda, muistan sua...") ja olisin aina halunnut taputtaa mukana, mutten oikein kehdannut.
2. Teinivuosiesi tärkein sävelmä?

Ai yksi tärkein? Hui, mitähän sanoisin.
3. Kappale, joka kertoo jotakin olennaista sinusta sellaisena kuin nykyään olet?

Uusimmalla Singstar-lisälevyllä oli minulle entuudestaan tuntematon kappale, joka kolahti niin, että latasin koneelle: Charlene: I've Never Been to Me. Melodia on hyvin kaunis, mutta tärkeintä on, että joku on nähnyt vaivaa ja kirjoittanut oikeasti hyvän - vaikkakin melodramaattisen - sanoituksen (tulee musikaalit mieleen). Tämä kertoo jotakin olennaista juuri minusta juuri nyt, koska yli-itsenäisyyden/ itseriittoisuuden/ yksinäisyyden tematiikka on viime vuosina puhutellut minua.

"Sometimes I've been to crying for unborn children that might have made me complete
But I - I took the sweet life and never knew I'd be bitter from the sweet
I've spent my life exploring the subtle whoring that costs too much to be free
I've been to paradise, but I've never been to me"

Tästä linkistä koko sanat ja itse kappale (alkaa automaattisesti soida sivun taustalla).

4. Kappale, jonka maailmankuva on mahdollisimman kaukana sinusta?


5. Kappale, josta joskus pidit tavattomasti mutta jota nykyään inhoat?

Olen yleensä uskollinen asioille. Näin ollen, jos olen joskus pitänyt jostakin kappaleesta tavattomasti, tunne laimenee korkeintaan lieväksi kyllästymiseksi, ei inhoksi. Paras keksimäni tapaus: muistan, että alussa saatoin laittaa radiota kovemmalle, kun Maroon 5:n This Love tuli - pidin sitä kivana, tarttuvana viisuna. Sitten se soitettiin kuoliaaksi, laulajan ääni alkoi repiä korviani ja päädyin ahdistuksen vallassa sammuttamaan radion. (Pahimmillaan kanavan vaihtokaan ei auttanut, koska laulu oli joka taajuudella...)
6. Kappale, jota joskus inhosit tavattomasti, mutta josta nykyään pidät?
7. Nimeä seitsemän kappaletta, joita kuuntelet ja jotka vetoavat sinuun juuri nyt?

Charlene: Never Been to Me

Vastaa kysymykseen 7 uudestaan puolen vuoden päästä.

tiistai, 20. helmikuu 2007

Olisko nyt aika?

Puh ja huh. On oikeasti ollut ihan kauhea viikko. Blogia olisi ihana ehtiä kirjoittaa, mutta kun ei pysty!!! Tahtoisin laatia kirjoituksia aiheesta jos toisestakin sekä järkkäillä ja luoda suunnittelemaani uusien blogien perhettä (ihan tosi mä haluan tehdä niin monta, vaikka kaikki ei tykkää...). Mutku hätäisesti on aikaa nukkua tarpeeksi, niin tee siinä vielä blogia.

Lähestyvä (ylihuomenna, to 22.2.) Glasgown matka on suurin kiireyttäjä tällä hetkellä. Siellä onneksi saa rentoutua.

Okei, minulla olisi ollut muutama päivittäinen rentoutumistunti aikaa joko katsoa telkkaria tai tehdä blogia. En minä IHAN vuorokauden ympäri ole huhkinut menemään. Sitä nyt ei kestäisikään montaa päivää putkeen. Olen kuitenkin valinnut telkkarin, koska tuo idioottilaatikoksi syystä kutsuttu laite rentouttaa tehokkaammin kuin mikään.

Entä tuo otsikko? Olisko nyt aika tehdä mitä? Sitä, että siirtää blogilistalle uuden blogin osoite. On. Teen sen tämän päivän aikana. Tämä jää nyt uinumaan, mutta eihän sitä tiedä, josko joskus palaan tai tarvitsen varablogia.

Uusi koti:

anne-a1.blogspot.com

Tervetuloa virtuaalitupaantuliaisiin... joita ei kylläkään olla sen virallisemmin järjestämässä näinä kiireisinä aikoina.