Eli ei hätä ole tämän näköinen.

Ei hommiini mennytkään niin epätoivoisen kauaa kuin olin pelännyt. Niin se melkein aina on. Tuli tässä mieleen, että olen jättänyt tilanteen roikkumaan ilmaan: kerroin potentiaalisesta työpaikasta, mutten ole raportoinut tilanteen kehittymisestä.

Kehitystä ei ole. Testikäännöksen käsittelyssä pitikin kestää "vähintään kaksi viikkoa", ja nyt on mennyt kolme... Odottelen kärsivällisesti. Vanhemmasta työpaikasta sen sijaan tuli juuri eilen oikein kunnolla töitä pitkästä aikaa. Luulen, että joulusesonki saattaa olla alkamassa... Tai mistä sitä tietää. Mutta voisi olla.

Ja sitten on kolmas uutinen! Se on jännittävin kaikista. Puun takaa tuli kolmas työmahdollisuus. Toinen kansainvälinen firma, kenties vielä suurempi kuin vanhin työnantajani. Kuulostaa todella lupaavalta. Yhteydenpito on ollut nopeaa ja innostunutta. Palautin sinne koekäännöksen eilen, ja luulen, että tämä firma ei käytä kuukautta sen käsittelyyn. Olen aika tyytyväinen. Ja jos sain tästä ekasta firmasta töitä sata kertaa huonommalla koekäännöksellä (silloin en tajunnut vielä mitään lauseenjäsenten järkevästä jakamisesta tekstitysriveille sun muusta hienosäädöstä), en tajua, miten täältä ei nyt irtoaisi.

On olemassa se riski, että töitä on kohta liikaa. Sellaista kai tämä freelancerin elämä tulee olemaankin... On kuitenkin parempi, että töitä on liikaa kuin liian vähän. Kun on freenlancer, keikoista saa aina kieltäytyäkin.

Olen kääntänyt suoraan dvd:lle tulevan Save the Last Dance 2:n tuotantodokumentin (hohhoijaa) ja yhtä minulle vierasta Disney Channelin piirrossarjaa. Sarjan sävy on saarnaava, mutta lapsille tekstittäminen on ollut vaihteeksi hauskaa ja olen saanut kääntää laulujakin. Siitä tykkään koko ajan enemmän. Riimittely ja rytmittäminen kuulunee vaikeimpiin kääntämisen lajeihin, mutta sopii minulle jotenkin käsittämättömän hyvin.

"Pikaisesti?" Pitkä tuli.