Näin unta, jossa olin eeppisellä seikkailulla maassa, joka oli sekä Islanti että Itävalta että joku satumaa. Tuliperäiset saaret räjähtelivät ilmaan ja meidän piti etsiä luolista mystistä aarretta - minun, ahneen kilpailijani ja prinsessan. Loppumetreillä minä ja prinsessa pääsimme viimeisessä luolassa kiipeämään korkealle hyllylle peräseinällä, ja sieltä löysimme ihmeellisen kimaltavia hopeisia riipuksia. Samassa koko paikka räjähti, mutta pääsimme turvaan hyppäämällä aarteinemme sokeasti tuntemattomaan.

Erikoista unessa oli se, että oli kuin elimistöni olisi odottanut unen loppuun ennen kuin herätti minut. Tarina ei loppunut kesken, vaan ehdimme juuri löytää aarteen ja päästä turvaan, ehdin ajatella "loppu" - ja sitten oli aamu ja heräsin.

Mukavaa, koska kesken unen herääminen on hyvin epätyydyttävää. Kävispä aina näin.

Toinen erikoinen juttu oli se, että olin tarinan sankari, mies. Olen joskus ennenkin ollut mies unissani, mutta aika harvoin. No, tarina oli kai niin kliseinen aarteenetsintäseikkailu, että jos en tahtonut olla kirkuva prinsessa vaan päähenkilö, minun oli oltava mies. Ei se mitään, se oli ihan kivaa. Uni oli kuitenkin niin koko perheen seikkailu, että loppujen lopuksi olimme epäseksuaalisia olentoja kaikki.