Olen vihdoin palannut, kunnolla. Huomenna paluu arkeen yliopistolla. On mukava päästä arkeen lepäämään, sillä lomailu on ollut uuvuttavaa. Koskahan olen viimeksi ollut näin lennossa? Pyykkivuoret ovat valtavat. Tein juuri huomisen käännöstehtävän kiireellä ja viime hetkessä (niin tunnun tekevän ne kaikki, mutta onneksi menestys on silti ollut hyvä...ja hyvä tuostakin englanniksi käännetystä taideartikkelista tuli, vaikka itse sanon).

Yritän tehokiteytystä kahdesta kuluneesta viikosta.

(1) Katsoin elokuvat Moskova, Romance & Cigarettes ja Lonely Hearts. Yritän olla unohtamatta, mistä kaikista pitäisi nyt kirjoittaa...

(2) Näin teatterikappaleet Hedda Gabler (Tampereen teatteri), Kesäyön unelma (Kansallisteatteri) ja Elisabeth (Turun teatteri). Näistäkin pitäisi kirjoittaa, huh!

(3) Äiti oli kylässä Tampereella. Käytiin teatterissa. Isä tuli seuraavana päivänä. Sain hyllyn, verhotangon ja palovaroittimen paikoilleen. Seinät yhä maalaamatta. Asunto yhä kesken, mutta taas astetta valmiimpi. On kai tässä elämä aikaa.

(4) Olin Helsingissä. Heitettiin vanhemmat lentokentälle, saatiin auto, mentiin siskojen kanssa Ikeaan. Ostin lamppuja ja sekalaista pientä. Syötiin lihapullia ja Daim-kakkua. Jäin kolmeksi päiväksi Helsinkiin Mirjamin luo. Vietimme Mirrin ja Suvin kanssa Buffy-päivän. (Kaksi jaksoa jäljellä tokavikasta kaudesta. Se on vähän se.) Yöllä kani hyppäsi naamalleni, mutta torjuin sen itsesuojeluiskulla. Ilmalento ei vahingoittanut kania, eikä yllättävästi jättänyt edes traumoja. Syötiin Mirjamin kanssa hyvää ruokaa ja jumalaisen ihanaa suklaafondantia Maya-ravintolassa ja käytiin tosi hyvässä teatteriesityksessä! Oli hyvin kiva vierailu.

(5) Tampereella matkojen välissä onnistuin tapaamaan Inkeriä, joka on lähdössä neljäksi kuukaudeksi Kotkaan töihin. Tämä oli viimeinen tilaisuus vähään aikaan. On outoa, että Inkeri on kohta eri kaupungissa ja niin pitkään, että poissaolon taatusti ehtii tuntea! Vastaavasti en onnistunut pesemään tarpeeksi pyykkiä.

(6) Ajoimme Marjukan kanssa vanhempien autolla Einin luo Turkuun. Reitistä oli melko hatara aavistus varsinkin Turun alueelle saapumisesta eteenpäin, mutta löysimme yllättävän tuskattomasti. Etsimme melkein koko matkan hyvää huoltoasemaa. Sellainen löytyi vasta Aurasta. Söimme paljon ulkona, lauloimme ja katsoimme elokuvia. Eini ja Marjukka pyörivät pari tuntia vaatekaupoissa, minä vietin saman ajan Akateemisessa. Tulin siihen tulokseen, että Turun Akateeminen on kolmetoista kertaa parempi kuin Tampereen. Tai sitten valikoima on sama, mutta Turussa asiat ovat yhdeksäntoista kertaa houkuttelevammin esillä...pitää käydä tarkistamassa.

(7) Löysin Akateemisesta hirveän kiinnostavan kirjan, jota en vielä ostanut, mutta ajattelen nyt koko ajan: Anne Rice, joka vampyyrikronikoistaan tunnetaan, on kirjoittanut (fiktiivisen, spekulatiivisen) teoksen Jeesuksen elämästä (lähinnä lapsuudesta?). Rice on mielestäni erittäin hyvä silloin, kun ei kirjoita vampyyreistaan, ja Jeesus on minulle suoranaisen (ei-uskovaiselta hämmentävän suuren) intohimon kohde, joten tämä yhdistelmä tuntuu liian hyvältä ollakseen totta. Pakko ostaa. Ja pakko kirjoittaa megapitkään tekstiin oma kappale.

(8) Turussa tapasimme Minna- ja Katariina-serkkuja. Omien ystävien näkeminen melkein jäi, mutta suureksi onneksi Hanna ja Sepe lukivat postini viime hetkellä ja ehdin saada kakkua ja kahvia. Elisabeth-musikaali oli epätäydellinen, mutta riittävän hyvä saadakseen minut todella innostuneeksi Lontoon matkasta ja oikeista musikaaleista! Ei kauaa enää.

(9) Lisäksi tein ja varsinkin ajattelin kauheasti kaikkea, jonka olen unohtanut. Harmi. Tämä riittänee.