Mitä yhteistä näillä on - ja miksi pitäisi olla?

Jatkoa eiliseen. Veronica Mars on hetkellisesti vallannut mieleni ainakin osittain.

Veronica Marsia verrataan huomattavan usein takavuosien kuolemattomaan teinikauhutoimintakomediamelodraamaklassikkoon Buffy the Vampire Slayer. (Ei vähiten siksi, että Buffyn luoja Joss Whedon fanittaa sarjaa ja on ylistänyt sitä maasta taivaisiin - Whedon-fanien on siis pakko tutustua tähän, ja sitä kautta minunkin tieni sarjan pariin vei). Analyysi jää nyt puolittaiseksi, koska en (toistaiseksi) ole kirjoittanut mitään Buffysta. Sanon silti muutaman sanan. Lähtökohta on seuraava: ihailen, suorastaan rakastan Buffya, ja pidän sitä yhtenä televisiohistorian aliarvostetuimmista helmistä.

On totta, että Veronica raudanlujana ja itseriittoisena - niin hyvässä kuin pahassakin -sankarittarena tuo elävästi mieleen Buffyn. Jos BTVS:n genreksi olisi kauhun sijasta valittu noir/dekkari, tulos olisi melko automaattisesti ollut Veronica Mars. Eroja kuitenkin on, molempiin suuntiin. Mikäli mahdollista, Veronican dialogi on Buffynkin tasoa napakampaa, hauskempaa ja sisältää nokkelampia popkulttuuriviittauksia. Toisaalta Veronicasta uupuu kaksi Buffyn suurinta vahvuutta: (1) Rakastettavat, elävät henkilöt, joihin katsoja kiintyy kuin oikeisiin ystäviin ja joiden kohtaloista ja ihmissuhteista todella, todella välittää. (2)Allegorisuus. Buffyssa tarinan taso saattaa usein olla uskomaton, kärjistetty ja kaukaa haettu, mutta sen takaa löytyy aina ajatus, teema, huomio maailmasta. Hirviöt ja melodraama ovat symboleja jollekin universaalimmalle - pääpiirteissään aikuiseksi kasvamiselle. Veronica Marsissa tarinan taso saattaa olla Buffya nokkelampi, mutta siihen se sitten jääkin. Tarinan takaa ei löydy syvempiä merkityksiä.

Siksi yhteenvetona sanoisin: Veronica Mars on ensiluokkaisen nokkela ja viihdyttävä sarja. Katson sitä mielelläni. Se ei kuitenkaan täytä Buffyn jättämää aukkoa, enkä syvempien merkitysten puutteen vuoksi usko, että sitä tullaan tulevina vuosikymmeninä tutkimaan akateemisesti lainkaan samassa mittakaavassa kuin edeltäjäänsä.