Eilen yöllä katsoin DVD:n kovalevyltä äskettäin nauhoittamani ufojakson näistä Theroux'n viihteellisistä dokumenteista, joita tällä hetkellä tulee YLE Teemalta.

Hyvää: Tykkään kyllä näistä. Yleensä en pidä dokumenteista, vaan olen pelkästään fiktion ystävä. Näissä minua kuitenkin kiinnostaa hullujen ääriryhmien pään sisälle pääseminen. Louis Theroux ei pelkää mitään eikä jää sivusta dokumentoivaksi tarkkailijaksi, vaan menee aidosti täysillä mukaan juttuihin.

Huonoa: Tiesihän sen etukäteen, ettei Theroux mitään ufoja löydä. Jakso oli siis melko yllätyksetön. Ja olisin ehdottomasti halunnut, että Theroux olisi pitkäjännitteisemmin yrittänyt saman ufojengin kanssa sen sijaan, että yhden epäonnistuneen kyttäyskeikan jälkeen siirtyi heti seuraavaan ryhmään. Ei ehtinyt oppia kunnolla ymmärtämään yhtään ketään. Lisäksi en tykkää (Therouxin oman) kertojanäänen piilovittuilusta. Olisi vaan sellainen, kuin on paikan päällä haastattelutilanteissa, eikä yrittäisi vääntää vitsiä ja varmistaa, ettei kukaan nyt oikeasti kuvittele hänen uskovan näihin juttuihin. Kyllä fiksu katsoja tajuaa sen muutenkin (ja tyhmistä viis).