Katsottiin Marjukan kanssa dvd:ltä Kotkassa ollessani. Olin tahtonut nähdä jo leffassa, mutta en ehtinyt.

Pisteeni: + + + + (movielens), 9 (imdb) (Olen tietoinen siitä, että pisteet eivät ole loogiset suhteessa tosiinsa, mutta annan aina fiilispohjalta ja näin se meni.)

Hyvää: Ennen kaikkea Robert Downey Jr, joka ansaitsee oman kirjoituksensa. (Miten joku voi olla noin hyvä ja vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei edes yritä? Hänen pelkkä läsnäolonsa on syy nähdä elokuva, mikä tahansa elokuva, piste.) Käsikirjoitus oli keskivertoa huomattavasti nokkelampi ja juonenkuljetus sujuvaa. Juoniaukkoja nolla, murhamysteeri mielenkiintoinen, käänteet onnistuneita. Kaikilla osa-alueilla kirkkaasti keskivertoa parempi leffa, joka kulki omia polkujaan sen verran aidosti, että mikä tahansa tuntui mahdolliselta eikä urautunut elokuvien suurkuluttajakaan uskaltanut luoda ennakko-odotuksia. Ei absoluuttinen mestariteos, mutta ihanan outo tapaus, joka erottuu edukseen koreiden, samaan muottiin tehtyjen massaelokuvien joukosta.

Huonoa: Mikään ei ollut tosi huonoa, mutta elokuvan sinänsä mukava itseironia ("hei, eikö olekin hauskaa, että tajuan itse olevani elokuva?") tuntui paikoitellen osoittelevalta, itsetarkoitukselliselta. Myös useimmiten riemastuttava tahallinen yliampuminen...no, ampui toisinaan yli. 

Muuta: On ihana nähdä rohkeaa huumoria, joka ymmärtää, että jos tekee kunnolla, ei voi pysähtyä stressaamaan siitä, loukkaako jotakuta (vrt South Park). Täysillä tekeminen ei ole sama asia kuin mauttomuus tai aivottomuus. (Sitä paitsi myöskään mauttomuus ei ole sama asia kuin aivottomuus, vrt. edelleen South Park.) Lisäys: Huomasin, että ohjaaja-käsikirjoittaja Shane Black on kirjoittanut myös The Long Kiss Goodnightin. Tunnun tykkäävän hänen kirjoitustyylistään. Hyvä hyvä. Tykkään aina, kun mielipiteistäni löytyy logiikkaa.