Kotkalaisena minun olisi pitänyt katsoa tämä elokuva jo kauan sitten. Jonot olivat kuulemma korttelin ympäri, kun tätä esitettiin kotikaupungissani. Minä en kuitenkaan ollut Kotkassa, enkä edes Tampereella, vaan ulkomailla, joten näkemättä jäi. Onneksi äitini oli ostanut dvd:n, ja koska tänään olen vanhempien luona kylässä, sain katsoa elokuvan oikeassa kaupunkiympäristössä.

Pisteeni: + + + (movielens, jos tämä olisi siellä), 6 (imdb)

Juonen ja käsikirjoituksen keskinkertaisuus jättää musiikkielokuvan tyhjäksi ajankuvan tunnelmallisuudesta huolimatta.

Mistä on kyse? Kotkan pojat haluavat soittaa jatsia omassa klubissa. Naissotkut haittaavat ystävyyttä, mikä haittaa soittoa.

Hyvää: Ajankuva ja tunnelma olivat mielestäni kohdallaan. 50-luvun svengiin pääsi hyvin mukaan. Osa näyttelijöistä oli hyviä. (Mikko Leppilampi on oikeesti karismaattinen kaveri, eikä Petteri Summanen vetänyt karrikoitua rooliaan liian yli, vaan juuri hauskasti. Sanna-Kaisa Palo oli myös sympaattinen, ja Petra Karjalainen oli nätti Kotkan ruusu.) Kokonaisuutena yllätyin itse asiassa positiivisesti - olin odottanut ilmiselvempää kliseiden paraatia.

Huonoa: Aargh. Eikö näistä kukaan ole kuullut, miten Kotkassa puhutaan? He sentään kuvasivat täällä, joten olis luullut...mutta ei. Vahva "mie" kuuluu joka hahmon suusta niin kuin Karjalassa oltaisiin. Kotkassa ei sanota niin! Murteemme kyseinen sana tavataan kirjoittaa asussa "miä". Vaikka todellinen äänne onkin jossain een ja ään välillä, ylivahva "miÄkin" olisi ollut tuhannesti parempi kuin "mie".  

Itse en edes puhu Kotkan murretta (kasvoin Keravalla yhdeksän ensimmäistä vuottani, ja lisäksi äiti ja isä puhuvat puhdasta yleiskieltä), mutta otti niin korvaan. Huh.  

Noin muuten....elokuva oli mitäänsanomaton. Mitään järin jännittävää ei tapahtunut. On positiivista, että tapahtumat ja kohtaukset eivät olleet täynnä alleviivausta ja kaikkein pahimpia kliseitä - mutta kun ne eivät olleet täynnä oikein mitään muutakaan. Mitään odotettavaa tai jännättävää ei ollut. Asioita tapahtui, ja sitten elokuva loppui.

Kannattiko katsoa? Elokuvaelämyksenä...ei välttämättä. Ajankuvan, tunnelman ja kotikaupunkitekijän vuoksi kenties kuitenkin kyllä.