Mediakulttuurin tenttikirja. Taas. Näitä oli kolme, yksi odottaa siis vielä listalle lisäämistä.

Kiinnostava ja helposti lähestyttävä tietokirja, jossa akateemisen teorian osuus jää helposti sulatettavan pieneksi, ja jota voi suositella ainakin kaikille, jotka kokevat itsensä faneiksi.

Hyvää: Tämä oli kenties helppotajuisin ja vähiten tieteellinen tenttiin koskaan lukemani tietokirja. Se tuli kahlattua läpi todella kivuttomasti. Fanius aihepiirinä on kiehtova ja helposti lähestyttävä alue. Teos saavuttaa varsinkin loppuosassaan todella hyvän tasapainon teorian ja konkreettisten fani-ilmiöiden kuvailun välillä.  

Huonoa: Muutama artikkeli teoksen alkupuolella oli niin maanläheinen ja kansantajuinen, joka sana niin itsestään selvä, että oikeasti aloin kaivata enemmän teoriapohjaa! Jo on aikoihin eletty, tiedän. Oma lukunsa oli kuitenkin camp-artikkeli, jota olin etukäteen kiinnostuksella odottanut, mutta joka luettaessa oli täyttä dadaa. Tiesiköhän kirjoittaja itsekään, mitä yritti sanoa? Kyseinen luku oli merkittävä poikkeus muuten suht' hyvin kirjoitetussa teoksessa - todella sekavaa akateemista puuroa. Hyi. En oppinut campista juuri mitään, koska en vaan tajunnut, mitä minulle yritettiin kertoa.

Kannattiko lukea? Kyllä. Aloin mietiskellä faniutta - sen olemusta - monelta uudelta kantilta, vaikka olin etukäteen ajatellut tietäväni siitä jo oikeastaan kaiken. Aihe on sydäntäni lähellä, sillä - no, en tiedä, onko tästä mitään tutkimuksia, mutta jos ihmisten taipumuksia faniutua voidaan jotenkin luokitella, minun taipumukseni taitavat olla huomattavan suuret. Osasin siis samastua näihin kertomuksiin. Voin melkein suositella tätä huvikseenkin luettavaksi ainakin niille, jotka myös osaavat samastua faniuteen.